Sukututkimuksia

Tommy Koukan tutkimukset (tilattavissa sähköpostitse toimitettuna):


Hankasalmen Laulaisen suku
Laulaisen sukukirja sisältää kaikki Rautalammin ja Hankasalmen Laulaiset 1500-luvulta 1800-luvun loppupuolelle asti. Lisäksi kirjassa esitellään Hartolan, Jyväskylän ja Pieksämäen Laulaisia. Kirja sisältää myös Hankasalmen Hankaveden kylän eli kirkonkylän talojen ja torppien isäntäluettelot 1500-luvulta 1880-luvulle. Kirjassa on 168 sivua. Hinta 20 euroa.

Hankasalmen Pääkkösten suku
Hankasalmen Kynsiveden kylässä Pääkkösiä on asunut 1590-luvulta alkaen. Sinne Pääkköset tulivat Juvalta. Sukuselvitys sisältää Juvan Pääkköset 1500-luvulta ja Hankasalmen Pääkköset 1500-luvulta 1700-luvun puoliväliin. Sukuselvityksessä on 30 sivua. Hinta 10 euroa.

Hartolan ja Kangasniemen Mieskolaisten suku
Mieskolaisen suku saapui Kangasniemelle isonvihan aikana 1700-luvun alussa Hartolasta. Sukuselvitys sisältää Hartolan (nyk.) Joutsan Mieskonmäen kylän asukkaat 1500-luvulta 1700-luvun puoliväliin ja Kangasniemen Mieskolaiset 1700-luvun alusta vuosisadan puolivälin jälkeiseen aikaan asti. Sukuselvityksessä on 27 sivua. Hinta 10 euroa.

Henkikirjojen ja kirkonkirjojen keskinäiset suhteet - Vertaileva tutkimus Kangasniemen ja Laukaan vuoden 1737 henkikirjojen ja kirkonkirjojen luotettavuudesta

Tutkimuksessa vertaillaan otsikon mukaisia asiakirjalähteitä. Tutkimuksen liitteinä ovat puhtaaksikirjoitettuina Kangasniemen ja Laukaan vuoden 1737 henkikirjat, kastettujen luettelot, vihittyjen luettelot, avioliittokuulutusten leimaveroluettelot ja haudattujen luettelot sekä Kangasniemen vuosien 1734-1741 rippikirja ja Laukaan vuosien 1737-1743 rippikirja. Sivuja tutkimuksessa liitteineen on yhteensä 331. Hinta 20 euroa.

Hirvensalmen avioliittokuulutusten leimaveroluettelot
Hirvensalmen kirkonkirjat puuttuvat 1700-luvulta. Läänintilit sisältävät vuosilta 1733-1748 avioliittokuulutusten leimaveroa maksaneiden avioparien luettelot (charta sigillata). Koska seurakunnan vihittyjen luettelot puuttuvat, nämä luettelot ovat erinomainen asiakirjalähde hirvensalmelaisia sukuja tutkiville. Puhtaaksikirjoitetuissa luetteloissa on 9 sivua. Hinta 10 euroa.

Jyväskylän talojen isäntäluettelo

Teoksessa esitellään Jyväskylän kylien (Haapaniemi, Jyväskylä, Keljo, Korttajärvi, Oravasaari, Palokka, Soukkajärvi, Tikkamannila, Toivakka, Vesanka) talojen isännät ajalla 1539-1739. 1630-luvulta alkaen laadittuihin henkikirjoihin on merkitty talojen emännät, joten heidät myös esitellään. Teoksessa on 43 sivua. Hinta 15 euroa.

Kangasniemen Halttusen suku
Halttusen sukukirja sisältää kaikki Kangasniemen Halttuset 1500-luvulta 1800-luvun vaihteeseen asti. Kirjassa on 142 sivua. Hinta 20 euroa.

Kangasniemen Kyröläisten suku
Sukuselvitys Kangasniemen Kyröläisten suvusta sisältää tietoja 1600-luvun puolivälistä 1700-luvun puoliväliin. Selvityksessä on 30 sivua. Hinta 10 euroa.

Kangasniemen Pulliaisen suku
Kangasniemen Kaihlamäen kylässä on asunut Pulliaisia 1600-luvun alusta alkaen. Sukuselvitys käsittelee Kangasniemen Pulliaisia 1600-luvun alusta 1700-luvun alkupuolelle saakka. Sukuselvityksessä on 14 sivua. Hinta 10 euroa.

Kangasniemen Pylvänäisen suku
Tutkimus sisältää kaikki Kangasniemen Pylvänäiset vuodesta 1541 alkaen 1720-luvun alkuun. Sukuselvityksessä on 31 sivua. Hinta 10 euroa.

Kangasniemen Pynnösten suku ja Laukaan Kuusveden kylän Rössin torpasta lähteneet Pynnöset
Pynnösen sukukirja sisältää selvityksen suvun alkuperästä ja kaikki Kangasniemen Pynnöset 1500-luvulta 1800-luvun alkuun asti. Lisäksi kirjassa esitellään Laukaan Kuusveden kylän Rössin torpan Pynnösten jälkeläiset 1800-luvun alusta 1900-luvulle. Sukukirjassa on yli 230 sivua. Hinta 20 euroa.

Kangasniemen talojen isäntäluettelot
Teoksessa esitellään Kangasniemen kylät ja talot sekä niiden isännät 1700-luvun vaihteesta vuoteen 1770. Lisäksi esitellään talojen isännät vuoden 1664 maantarkastusluettelosta ja vuoden 1561 verollepanomaakirjasta. Joistakin taloista on laadittu yhtenäinen isäntäluettelo 1500-luvun puoliväliin asti. Kangasniemen talot numeroitiin ensimmäisen kerran vuoden 1722 maakirjaan. Teoksessa esiteltyjen talojen nimet ovat vuoden 1825 henkikirjasta ja vuoden 1830 maakirjasta. Nimet taloille merkittiin vasta näin myöhään, vaikka joidenkin talojen nimet näyttävät olleen peräisin jopa 1500-luvulta. Julkaisun lopussa esitellään Kangasniemeä koskevia 1700-luvun vaihteen hallinnollisia ja kirkollisia asiakirjalähteitä puhtaaksikirjoitettuina. Isonvihan ajalta on asiakirjatyhjiö. Ennen isonvihan aikaa viimeinen henkikirja on vuodelta 1712 ja seurakunnan viimeiset kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luettelot vuodelta 1715. Sotilasasiakirjoista löytyy kangasniemeläisiä sotamiehiä vuoden 1716 pääkatselmusluettelosta. Tämän jälkeen vasta 1720-luvun alkupuolelta on seuraavat asiakirjalähteet. Isonvihan jälkeiseltä ajalta, vuosilta 1720-23 esitellään Kangasniemen asukkaat, jotka on mainittu maakirjassa, henkikirjoissa, autiotilaluetteloissa, sotilasluetteloissa sekä seurakunnan kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloissa ja seurakunnan rangaistuskirjassa.
Teoksessa on 430 sivua. Hinta 20 euroa.

Kangasniemen Tiihosen suku
Kangasniemen Tiihosen sukukirja sisältää Kangasniemeltä lähtöisin olevia Tiihosia 1500-luvulta 1900-luvun puolelle asti. Kirjassa on noin 300 sivua (ilman kuvasivuja noin 210 sivua). Lisäksi samaan hintaan erillinen sukuselvitys Haukivuoren Tiihosista 1500-luvulta 1700-luvulle (15 sivua). Hinta 30 euroa.

Koukon ja Koukan suku
Sukukirja sisältää kaikki Kangasniemen Koukot 1600-luvulta noin vuoteen 1800. Lisäksi kirjassa tarkastellaan myös muita Koukoja Suomen alueella. Koukan suvun kantaisä Matti Koukka (s. 1810) oli syntyjään Kouko ja kotoisin Kangasniemeltä, josta muutti Laukaaseen. Kirja sisältää myös hänen jälkeläisensä 1900-luvun puoliväliin saakka. Kirjassa on yli 136 sivua. Hinta 20 euroa.

Kuhmoisten Närvän suku
Sukuselvitys käsittelee Kuhmoisten Närvän sukua 1500-luvun puolivälistä 1700-luvun alkuun. Selvityksessä on 6 sivua. Hinta 5 euroa.

Laukaan asutus
Teos sisältää Excell-taulukkomuotoon puhtaaksikirjoitettuna vanhan Laukaan alueen asukkaita kylittäin ja taloittain 1500-luvun puolivälistä 1700-luvun alkuun. Lähteenä on käytetty pääasiallisesti Suomen asutuksen yleisluetteloa. Teos on keskeneräinen, mutta tietoja on jokaisesta kylästä ja talosta. Tällä hetkellä kattavimmin on esitelty Petruman kylän asukkaat. Hinta 5 euroa.

Laukaan Nurmijärven kylän asukkaat
Kirjaan on poimittu Nurmijärven kylän asukkaat Suomen asutuksen yleisluettelosta ajalta 1560-1820 ja Laukaan seurakunnan rippikirjoista ajalta 1726-1850 ja 1872-79. Lisäksi esitellään kylän vanhimmat asuinpaikat aina 1800-luvun lopulle saakka sekä kolme kantasukua (Manninen, Monthan ja Äijäläinen) sukuselvityksinä. Kirjassa on 133 sivua. Hinta 20 euroa.

Pieksämäen Jäppisen suku
Jäppisen sukukirja sisältää kaikki Pieksämäen Jäppiset 1500-luvulta 1800-luvun vaihteeseen. Lisäksi kirjassa esitellään tekijän sukuhaara 1900-luvun puoliväliin saakka. Kirjassa on 99 sivua. Hinta 15 euroa.

Pieksämäen talojen isännät
Vuoden 1561 verollepanomaakirjaan ja vuoden 1664 maantarkastusluetteloon on merkitty talonpojat ja heidän omistamat arviokunnat tiluksineen. Pieksämäen taloille merkittiin ensimmäisen kerran numerot vuoden 1722 maakirjaan. Kun tarkastellaan Pieksämäen talojen vaiheita 1500-luvulta 1700-luvulle, nämä kolme asiakirjaa ovat kaikkein keskeisimmät lähteet. Pieksämäen talojen isännät -teos sisältää edellä mainitut kolme asiakirjaa puhtaaksikirjoitettuina Pieksämäen osalta. Teoksessa on 87 sivua. Hinta 15 euroa.

Rautalammin papisto, lukkarit ja suntiot
Rautalammin papistosta on luetteloita Matthias Akianderin vuonna 1868 laatimassa paimenmuistossa, K.J. Jalkasen kirjoittamassa Rautalammin vanhan hallintopitäjän historiassa vuodelta 1900 ja Veijo A. Saloheimon Rautalammin historiassa vuodelta 1959. Tarkempia elämäkerta- ja perhetietoja sisältävää matrikkelia Rautalammin papistosta ei ole laadittu, minkä vuoksi tässä teoksessa on pyritty tarkastelemaan Rautalammin kirkkoherrojen ja kappalaisten elämänvaiheita mahdollisimman perusteellisesti 1500-luvulta 1700-luvun alkuun. Lisäksi on esitelty Rautalammin seurakunnan lukkarit ja suntiot. Teoksessa on 50 sivua. Hinta 15 euroa.

Rautalammin Sirkkojen suku
Rautalammin Kärkkäälän kylään saapui vävyksi 1600-luvun puolivälissä Sirkan veljekset. Sukuselvityksessä Rautalammin Sirkkojen sukua on selvitetty 1600-luvun puolivälistä 1700-luvun puoliväliin. Lisäksi sukuselvitys sisältää tietoja myös Mouhijärven, Hämeenkyrön, Sääksmäen ja Längelmäen Sirkoista. Selvityksessä on 18 sivua. Hinta 10 euroa.

Rautalammin talojen isäntäluettelot
Rautalampi asutettiin 1500-luvun puolivälissä. Teoksessa esitellään vanhan Rautalammin alueen, eli vuosien 1704-1713 rippikirjassa mainittujen talojen isännät 1500-luvulta vuoteen 1713. 1630-luvulta alkaen laadittuihin henkikirjoihin on merkitty talojen emäntien nimet, joten heidät myös esitellään teoksessa. Lisäksi on pyritty selvittämään, mistä talojen isännät ja emännät ovat tulleet taloon. Teoksessa on noin 120 sivua. Hinta 20 euroa.

Rautalammin vihkiparit
Teos sisältää puhtaaksikirjoitettuina läänintileihin sisältyvät avioliittokuulutusten leimaveroluettelot (Charta Sigillata) vuosilta 1733-1748. Vertailun vuoksi puhtaaksikirjoitettuina ovat myös Rautalammin seurakunnan vihittyjen luettelot näiltä vuosilta. Teoksessa on 17 sivua. Hinta 10 euroa.

Storckovius-suku
Storckovius-suvusta on saatavana yli 940-sivuinen sukukirja, joka sisältää suvun kantaisän Simon Storckoviuksen jälkeläisiä 1900-luvun vaihteeseen. Erillisiä kuvasivuja kirjassa on yli 140 sivua. Vaikka laajaa sukua on tutkittu paljon, vielä on useita sukuhaaroja tutkimatta. Tämän vuoksi sukukirja täydentyy jatkuvasti uusilla tiedoilla, ja siksi kirjaa ei ole painettu kirjapainossa. Tilausta tehdessä kannattaa varmistaa, että kirja sisältää oman sukuhaaran tiedot. Hinta 35 euroa.

Sukupuuni
Sukupuuni-kirja sisältää tiedot Tommy Koukan kaikista yli 4800:sta tiedossa olevasta esivanhemmasta. Sivumäärä on yli 1400. Teoksessa on selvitetty myös esivanhempien sisaruksia puolisoineen, joten kirjassa olevien henkilöiden lukumäärä on moninkertainen esivanhempien lukumäärään nähden. Vanhimmat tiedossa olevat esivanhemmat ovat eläneet 1200-luvulla. Teoksessa on tietoja useista suvuista lähinnä Laukaan, Hankasalmen, Rautalammin, Viitasaaren, Saarijärven, Kangasniemen ja Pieksämäen pitäjistä. Esivanhempia on asunut myös mm. Hartolassa, Joroisilla, Jyväskylässä, Jämsässä, Kuopiossa, Leppävirralla, Mikkelissä ja Rantasalmella. Sukupuuni-kirja on hyvä apuväline sukututkijoille, jotka ovat selvittäneet edellä mainittujen pitäjien talonpoikaissukuja. Hinta 30 euroa.

Suur-Rautalammin nimismiehet ja lautamiehet vanhan Rautalammin, Laukaan, Saarijärven ja Viitasaaren alueella 1500-luvulla

Teoksessa on esitelty Suur-Rautalammin alueen nimismiehet ja lautamiehet 1500-luvulta. Teoksen lopussa oleva lautamiesmatrikkeli on vielä kesken. Sivuja on 37. Hinta 5 euroa.

Viitasaaren talojen isäntäluettelot

Teos sisältää vanhan Viitasaaren alueen eli Viitasaaren, Kivijärven ja Pihtiputaan kylien talojen isännät 1500-luvun puolivälistä vuoteen 1713. 1630-luvulta alkaen laadittuihin henkikirjoihin on merkitty talojen emäntien nimet, joten heidät myös esitellään. Teoksessa on 78 sivua. Hinta 15 euroa.  

Tommy Koukan kaikki sukututkimukset
Kaikki yllämainitut teokset on mahdollista tilata yhteishintaan 150 euroa.

Tilaukset
Yllämainittuja julkaisuja voi tilata Tommy Koukalta (tommy.koukka@gmail.com). 

Sukuselvitykset
Teen tilauksesta sukuselvityksiä Suomen, Ruotsin ja Viron alueelta. Erikoisalana ovat keskisuomalaiset, hämäläiset ja savolaiset suvut. Jos olet kiinnostunut sukuselvityksestä, esim. omista esivanhemmistasi, suorasta isä- tai äitilinjastasi, sukusi talon historiasta, ota yhteyttä, niin sovitaan sukututkimustyön laajuus ja aikataulu. Yleensä jo viidessä tunnissa valmistuu perussukuselvitys, jonka pohjalta voidaan tarvittaessa sopia jatkosta. Tuntihinta 39 euroa. (tommy.koukka@gmail.com).

Painetut julkaisut (loppuunmyydyt / ei tilattavissa)
Kangasniemen Halttusen sukua. 1996.
Kangasniemen Pynnösten suku ja Laukaan Kuusveden kylän Rössin torpasta lähteneet Pynnöset. 2011 ja 2013.
Kangasniemen Tiihosen suku. 1999 ja 2002.
Keravan Kunnallisvirkamiesyhdistys 50 vuotta 1954-2004. 2004.
Koukan suku. 1994.
Kunnallisen arkistotoimen sääntely. 2010. (pro gradu -tutkielma)
Laukaan Mannilan kartanon Anna Juhontytär Monthanin jälkeläiset. 1995.

Esivanhempien sukunimiä

Tommy Koukan sukupuussa esiintyviä sukunimiä (suluissa asuinpaikka) lähinnä 1700-luvulta taaksepäin.

Ahtiainen (Pieksämäki)
Argillander (Saarijärvi)
Arkko (Kangasniemi)
Asikainen (Mikkeli, Rantasalmi)
Avikainen (Kangasniemi)
Finni (Laukaa)
Flyktman (Laukaa)
Frilander (Pieksämäki, Viipuri)
Hakkarainen (Viitasaari)
Halttunen (Kangasniemi)
Hanho (Ruovesi)
Hartikainen (Kuopio, Leppävirta)
Hassinen (Viitasaari)
Hasu (Pieksämäki)
Heiskanen (Rantasalmi)
Hiironen (Saarijärvi)
Hintikka (Rautalampi)
Hokkanen (Kangasniemi)

Holopainen (Leppävirta)
Huikko (Laukaa)
Huttunen (Rautalampi)
Hyttinen (Kuopio, Leppävirta)
Hytönen (Rautalampi, Laukaa)
Hyvönen (Rautalampi)
Hyytiäinen (Saarijärvi)
Häkkinen (Kangasniemi, Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi)
Hämäläinen (Laukaa, Leppävirta, Rautalampi, Viitasaari)
Hänninen (Kangasniemi, Pieksämäki, Rautalampi)
Häyrinen (Joroinen, Pieksämäki, Rautalampi)
Ihalainen (Pieksämäki)
Iivanainen (Leppävirta)
Ikonen (Kangasniemi, Pieksämäki)
Iskanius (Joroinen)
Issakainen (Rantasalmi)
Janhonen (Laukaa, Pieksämäki)
Junikka (Pieksämäki, Viitasaari)
Junno (Haapavesi, Pieksämäki)
Juusten (Viipuri)
Jäppinen (Pieksämäki)
Jääskeläinen (Rautalampi)
Kaipainen (Pieksämäki)
Karhu (Rautalampi)

Karvonen (Kuopio, Leppävirta)
Kasanen (Leppävirta)
Kauhanen (Kuopio, Leppävirta)
Kauppinen (Kangasniemi, Pieksämäki, Rautalampi, Viitasaari)
Kautto (Laukaa, Saarijärvi)
Kekkonen (Jyväskylä)
Ketola (Saarijärvi)
Kettu (Laukaa)
Kimari (Kangasniemi, Mikkeli)
Kinnunen (Leppävirta, Viitasaari)
Kirjavainen (Paltamo, Rautalampi)
Klar (Saarijärvi)
Kohvakka (Kangasniemi)
Kokkonen (Viitasaari)
Kolari (Leppävirta, Rautalampi)
Kolho (Keuruu)
Koponen (Kuopio, Leppävirta)
Korhonen (Kangasniemi, Rautalampi)
Kosunen (Leppävirta)
Kotilainen (Heinävesi, Rantasalmi, Leppävirta)
Koukka (Laukaa)
Kouko (Kangasniemi)
Kouvo (Valkeala)
Kovanen (Laukaa)
Krogerus (Kuopio)
Kuitunen (Kangasniemi)
Kukkonen (Pieksämäki)
Kunelius (Viipuri, Viitasaari)
Kurkelainen (Saarijärvi)
Kymöläinen (Viitasaari)
Kyröläinen (Kangasniemi)
Kärkkäinen (Pieksämäki, Rautalampi)
Kärkäs (Laukaa, Sahalahti)
Könkkölä (Jämsä)
Lahikainen (Kangasniemi)
Laiha (Saarijärvi)
Laitinen (Hirvensalmi, Kangasniemi, Leppävirta, Pieksämäki)
Lampinen (Laukaa)
Lapinpaasi (Hartola)
Lappalainen (Leppävirta)
Laukkarinen (Kangasniemi)
Laulainen (Hankasalmi, Rautalampi)
Laurikainen (Mikkeli)
Lehmonen (Rautalampi, Tyrväntö)
Leinonen (Laukaa)
Leppänen (Viitasaari)
Leskinen (Leppävirta)
Levänen (Joroinen)
Liimatainen (Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi)
Liukkonen (Kangasniemi)
Loukiainen (Saarijärvi)
Lukkarinen (Kangasniemi)
Luostarinen (Leppävirta)
Luttinen (Leppävirta)
Läsä (Kangasniemi, Laukaa)
Makkonen (Kangasniemi)
Manninen (Kangasniemi, Laukaa, Pieksämäki)
Markkula (Jämsä, Laukaa)
Marttinen (Kangasniemi)
Matilainen (Laukaa)
Mieskolainen (Hartola, Kangasniemi)
Minkkinen (Rautalampi, Saarijärvi)
Moilanen (Kangasniemi, Laukaa, Pieksämäki, Rautalampi)
Moisio (Laukaa)
Monni (Joroinen)
Mononen (Pieksämäki)
Monthan (Laukaa)
Moras (Saarijärvi)
Myyryläinen (Mikkeli)
Niemelä (Laukaa)
Nojonen (Kangasniemi)
Nuoramoinen (Kangasniemi)
Nyrönen (Rautalampi)
Nyyssönen (Pieksämäki)
Närhi (Rautalampi)
Närvä (Kuhmoinen)
Oittinen (Pieksämäki)
Oksanen (Laukaa, Rautalampi)
Ollikainen (Pieksämäki)
Oranen (Kangasniemi)
Orava (Laukaa)
Paananen (Laukaa, Viitasaari)
Paasolainen (Rautalampi, Hankasalmi)
Paatelainen (Laukaa)
Paattila (Jämsä)
Pajunen (Mikkeli)
Pakarinen (Rautalampi)
Parantainen (Saarijärvi)
Parkkonen (Jyväskylä, Laukaa)
Parsiala (Lohtaja)
Parviainen (Kuopio, Pieksämäki)
Pasanen (Viitasaari)
Pellinen (Rautalampi)
Penttinen (Kangasniemi)
Perttula (Hartola)
Pesonen (Rantasalmi, Viitasaari)
Petäjä (Lohtaja)
Peura (Laukaa)
Piesanen (Petäjävesi, Saarijärvi)
Pietiläinen (Laukaa, Rautalampi)
Pihl (Hankasalmi, Pieksämäki)
Poikolainen (Kangasniemi)
Priha (Valkeala)
Puranen (Laukaa, Rautalampi, Viitasaari)
Puttonen (Jyväskylä, Laukaa, Rautalampi, Viitasaari)
Puupponen (Jyväskylä)
Puura (Jyväskylä, Laukaa)
Pylvänäinen (Kangasniemi)
Pynnönen (Asikkala, Kangasniemi, Laukaa, Rautalampi)
Pyykkönen (Kangasniemi)
Pärnäsaari (Laukaa)
Pääkkönen (Hankasalmi, Rautalampi)
Pöyhönen (Kangasniemi, Rautalampi)
Raatikainen (Rautalampi)
Rahkonen (Saarijärvi)
Raidanlahti (Jämsä)
Rantala (Jyväskylä)
Rapala (Sysmä)
Rautiainen (Pieksämäki)
Rekonen (Kangasniemi)
Riepponen (Kangasniemi)
Riikonen (Laukaa)
Rossi (Rautalampi)
Rutanen (Laukaa)
Ruuska (Viitasaari)
Räisänen (Joroinen)
Savolainen (Kangasniemi, Kuopio)
Seppänen (Kangasniemi)
Siekkinen (Viitasaari)
Siikanen (Laukaa, Pieksämäki)
Siitari (Kangasniemi)
Sirkka (Laukaa, Rautalampi)
Sironen (Saarijärvi)
Smedfeldt (Kangasniemi)
Soikkanen (Jyväskylä)
Sorri (Rautalampi)
Storck (Turku)
Storckovius (Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi)
Sumhjelm (Saarijärvi)
Survo (Jyväskylä)
Suuronen (Kangasniemi)
Tanninen (Joroinen)
Tarvainen (Laukaa, Saarijärvi)
Tenhunen (Viitasaari)
Tiihonen (Kangasniemi, Laukaa)
Tiitinen (Rautalampi)
Tikkanen (Pieksämäki)
Tillikainen (Rautalampi)
Toppo (Kangasniemi, Laukaa)
Tourunen (Jyväskylä)
Tulla (Kangasniemi)
Tuovinen (Joroinen)
Ukkonen (Mikkeli)
Vaittinen (Kangasniemi, Rautalampi)
Valkonen (Laukaa, Pieksämäki, Rautalampi)
Varis (Rautalampi)
Veijo (Jyväskylä, Jämsä)
Vesterinen (Rautalampi)
Veteläinen (Viitasaari)
Viik (Rautalampi)
Viinikainen (Kangasniemi, Rautalampi)
Viisanen (Rautalampi)
Viljakainen (Joroinen, Mikkeli)
Väisänen (Kangasniemi, Laukaa)
Väänänen (Kuopio)
Vääränen (Kangasniemi)
Ylönen (Kangasniemi, Pieksämäki)

Storckovius-suku

Kantaisä Simon Erici Storckovius

Storckovius-suvun kantaisä oli Rautalammin kappalaisena 1653-76 toiminut Simon Erici Storckovius. Hän asui aluksi kirkkoherra Laurentius Olain luona Rautalammin kirkonkylässä ja vuodesta 1655 lampuotina eli vuokralaisena Vaajasalmen kylässä Tyyrinvirran rälssitilalla. Veroluetteloiden lisäksi on melko vähän tietoa Simonin pappisajalta, sillä mm. Rautalammin käräjien pöytäkirjat eivät ole säilyneet tuolta ajalta. Rautalammin vanhimmat säilyneet kirkonkirjatkin ovat 1690-luvulta. Sakkoluetteloissa hänet mainitaan vuonna 1666, jolloin hän oli saanut sakot, kun ei ollut saapunut käräjille. Iisalmen käräjillä 1660 Rautalammin kappalainen Simon syytti Tapani Olavinpoika Hyvöstä Sulkavan kylästä siitä, että tämä oli muutama viikko aiemmin salaa vienyt häneltä hevosen.

  Simon Erici opiskeli Turun akatemiassa 1645-51. Akatemian konsistorin pöytäkirjoissa mainitaan vuonna 1645 pappisopiskelija Simon Erici, jota muut opiskelijat kutsuivat "heprealaiseksi piispaksi". Simon vastasi kiusaajalleen: "sinunkin olisi hyvä osata vähän hepreaa", mistä syystä toinen osapuoli potkaisi Simonia reiteen. Rangaistuksesi potkaisija joutui istumaan karsserissa eli akatemian omassa eristyssellissä lauantaista maanantai-aamupäivään.

  Vuonna 1648 käsiteltiin konsistorissa Simon Ericin vuokraamallaan hevosella tekemää rahtiajoa sisämaahan. Simon oli vastoin sopimusta taivaltanut Akaan sijasta Jämsään asti ja kiiruhtanut takaisin Turkuun liian nopeasti ja suurella kuormalla, minkä seurauksena hevonen oli kuollut. Simon kielsi aluksi totuuden ja vasta myöhemmin tunnusti. Hän joutui korvaamaan aiheuttamansa vahingon.

  Vuonna 1651 konsistori kokoontui käsittelemään kaksi kertaa tapausta, jossa Simon Erici Aboensia (turkulainen) syytettiin epäsopivien laulujen laulamisesta tyttöjen ovien takana öiseen aikaan. Myös kirkkomatkan aikana Simon oli menetellyt epäsopivasti tyttöjä kohtaan. Asianosaiset tekivät sovinnon sillä ehdolla, että mikäli Simon vastedes aiheuttaa jollekin harmia, otetaan tämä asia uudelleen käsiteltäväksi. Tämän jälkeen Simonista ei löydy merkintöjä konsistorin pöytäkirjoista. Hän näyttää siis pian tämän jälkeen valmistuneen papiksi ja päässeen sisämaahan, Rautalammille kappalaisen virkaan.

Simon Erici Storckoviuksen tausta

Opiskeluaikana Simon Ericiä kutsuttiin nimellä Aboensis, mikä tarkoittaa turkulaista. Hän kuului akatemiassa turkulaiseen osakuntaan, mikä ei välttämättä tarkoita sitä, että hän olisi syntynyt Turussa, vaikka suurin osa turkulaiseen osakuntaan kuuluneista olivat kotoisin Turusta.

  Simonin patronyymi Erici tarkoittaa, että hänen isänsä oli nimeltään Eerik, joka lienee ollut sukunimeltään Storck, johon Simon olisi ottanut papillisen päätteen -vius. Tosin Simonin aikaisissa asiakirjalähteissä pääte on ollut -nius (Storchonius, Storkonius).

  Kymin kihlakunnan voutina mainitaan 1645-48 eräs Eerik Hannunpoika Storck. Sama mies oli aiemmin toiminut vuodesta 1638 Viipurissa pikkutullin tarkastajana. Viipuriin Eerik Storck tuli Turusta, jossa hän toimi vuosina 1635-37 pikkutullin tarkastajana. Viipurin raastuvanoikeudessa 1640 pikkutullintarkastaja Eerik Hannunpoika vastasi Juhana Cröelille tältä ja tämän vaimolta häihinsä saamansa espanjanviinin maksusta. Eerik Hannunpoika lienee siis avioitunut vuoden 1640 tienoilla. Hänen puolisonsa oli Mikkelin kirkkoherran Martinus Thomaen tytär Elina. Vaikka Eerik Hannunpoika Storck voisi sopia Simon Erici Storckoviuksen isäksi, asiakirjoista ei toistaiseksi ole löytynyt tälle olettamukselle vahvistusta. Mahdollisesti Eerik Storck on ollut aviossa aiemmin Turussa asuessaan ja Simon on syntynyt siitä aviosta. Eerikin muutettua Viipuriin Simon olisi mahdollisesti jäänyt sukulaisten luo Turkuun.

  Viipurin raastuvanoikeudessa 1640 pikkutullintarkastajalla Eerik Hannunpojalla mainitaan lanko Pietari Jesenhus, joka oli todennäköisesti sama kuin Turun kaupungin pormestarinakin toiminut Pietari Jesenhusen, jonka ensimmäinen puoliso oli Beata Hannuntytär. Nähtävästi Beata ja Eerik Hannunpoika Storck olivat sisaruksia.

  Eerik Hannunpoika Storckin vanhemmat olivat Vehmaan kruununvouti Hannu Hannunpoika Storck ja Kristiina Juhanantytär. Hannu Hannunpojan sinetissä on haikaran kuva (stork = haikara). Hannu Hannunpoika asui 1606-26 Taivassalon Kunnaristen tilalla, minkä jälkeen Vehmaan Lokalahdella Haroisten tilalla kuolemaansa 1642 asti. Hänen leskensä Kristiina Juhanantytär asui viimeiset vuotensa vävynsä, pormestari Pietari Jesenhusenin luona ja haudattiin 1659 Turun tuomiokirkkoon.

  Hannu Hannunpoika Storckin isä oli Hannu Henrikinpoika, joka omisti talon Turussa. Pietari Jesenhus esitteli 1641 Turun kämnerinoikeudelle vaimonsa isän isän Hannu Henrikinpojan laskua vuodelta 1622. Kyse oli edesmenneen Hannu Henrikinpojan talosta, jonka Jesenhus oli myynyt luutnantti Hannu Globbikselle. Hannu Henrikinpojan sisar on voinut olla Brita Henrikintytär Storck, joka oli aviossa Turun kaupungin pormestarina 1616-20 toimineen Hannu Platzin kanssa.

Simon Erici Storckoviuksen perhe ja Storckovius-suvun sukuhaarat

Rautalammin vuosien 1653-76 henkikirjoissa Simon Erici Storckoviuksen vaimon nimeksi on merkitty Anna. Simon kuoli joko vuoden 1676 loppupuolella tai vuoden 1677 alkupuolella. Puolisonsa kuoltua Anna asui todennäköisesti tyttärensä Kertun luona ja kuoli vuonna 1701 Keuruulla Pöyhölän pappilassa.

  Simon Storckoviuksen perheestä saadaan selkoa Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjoista. Nimittäin vuonna 1677 oikeudessa käsiteltiin erästä talonmyyntiasiaa, jossa mainitaan turkulainen räätäli Jaakob Klemetinpoika, joka oli aviossa edesmenneen Rautalammin kappalaisen Simon Erici Storckoviuksen tyttären kanssa. Edelleen samasta pöytäkirjasta selviää, että Simon Storckovius oli Hannu Pålackin vävy. Näin ollen Simonin vaimo Anna kuului Pålackien sukuun, jota on esiintynyt mm. Turussa 1600-luvulla. Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjojen mukaan Pietari Pålack ja Hannu Pålackin leski olivat myyneet 1657 Luostarin kortterissa sijainneen talon teurastaja Henrik Simonpojalle 600 kuparimarkalla. Kauppahinnasta oli jäänyt maksamatta 152 kuparimarkkaa. Henrik Simonpoika oli kuollut 1673, joten kappalainen Simon Storckovius vaati appivanhempiensa velkaa vainajan alaikäisen tyttären Elina Henrikintyttären holhoojilta Nuutti Jobbilta ja Yrjö Krydmaalta. Simon Storckoviuskin oli jo ehtinyt kuolla, joten oikeudessa Storckoviuksen puolesta asiaa ajoi hänen vävynsä räätäli Jaakob Klemetinpoika. Oikeus määräsi teurastaja Henrik Simonpojan kuolinpesästä velan maksettavaksi Simon Storckoviuksen perillisille.

  Simonilla ja Annalla oli ainakin kolme lasta: Maria, Kerttu ja Juhana. Todennäköisesti lapsia on ollut useampia, sillä lapsikuolleisuus oli tuohon aikaan runsasta, eikä henkikirjoihin merkitty 15 vuotta nuorempia lapsia.

  Turun akatemian konsistorin pöytäkirjassa on mainittu vuonna 1710 akatemian räätälin leski Maria Storcovia. Hän oli todennäköisesti vuonna 1677 Simon Storckoviuksen vävynä mainitun räätäli Jaakko Klemetinpojan vaimo.

  Toinen tytär Kerttu syntyi haudattujen luetteloon merkitystä kuoliniästä laskien noin vuonna 1656. Hän avioitui Henrik Israelinpoika Argillanderin kanssa, joka toimi 1680 Rautalammin apulaispappina ja 1682 Saarijärven kappalaisena. Argillanderin kuoltua Kerttu avioitui Saarijärven kappalaisena 1684-93 toimineen Laurentius Johannis Carbonariuksen kanssa. Tämän kuoltua Kerttu avioitui Keuruulle Johannes Jacobi Horteliuksen kanssa, joka toimi Keuruun kappalaisena 1687-1713. Kerttu kuoli Keuruulla vuonna 1738.

  Vaikka Kerttu Storckoviuksella ehti olla kolme puolisoa, häneltä jäi ainoastaan yksi tytär jatkamaan sukua. Tästä tyttärestä, Elisabet Carbonariasta, tuli Keuruun Ampialan kylän Huttulan talon emäntä avioiduttuaan Juho Mikonpoika Huttulan kanssa. Heillä oli kahdeksan lasta, joista suku jatkuu runsaana.

  Rautalammin kappalaisen poika Johan Simonis Storchonius mainitaan 1678 Turun katedraalikoulun oppilaana. Juhana Storckovius avioitui 1690-luvulla Saarijärven kirkkoherran Israel Erici Argillanderin tyttären Helenan kanssa. Vuosina 1700-10 Juhana toimi katselmuskirjurina asuen Puumalan Lampilassa. Isonvihan aikana hän pakeni Puumalasta Saarijärvelle. Vuonna 1713 hänet mainitaan veronkantomiehenä Rautalammilla. Vielä vuoden 1723 maakirjassa Juhana Storckovius mainitaan Saarijärven Pyhäjärven kylän Kurkelan talon omistajana. Vuonna 1728 käsiteltiin katselmuskirjuri Juhana Storckoviuksen palkkasaatavia vuodelta 1709. Tuolloin hän oli mahdollisesti jo kuollut, sillä vuonna 1726 aloitetussa Saarijärven rippikirjassa häntä ei mainita. Varmuudella hän oli elossa vielä vuonna 1713, jonka vuoden henkikirjassa hänet mainitaan asukkaana Saarijärven kirkonkylässä Tarvaalan luutnantinpuustellissa.

  Juhana Storckoviuksen leski Helena Argillander asui tyttärensä Marian luona Laukaan Nurmijärven kylän Mannilan talossa vuoteen 1736, minkä jälkeen toisen tyttärensä Riitan luona Paadentaipaleen kylän Paatelassa kuolemaansa saakka. Helena Argillander kuoli Laukaassa 3.8.1743.

  Juhana Storckoviuksella ja Helena Argillanderilla tiedetään olleen viisi lasta: Maria (s. 1700 Puumala, k. 1769 Laukaa), Elisabet (s. 1702 Puumala, k. 1785 Laukaa), Kustaa (s. 1710 Puumala), Riitta (s. 1712 Saarijärvi, k. 1776 Laukaa) ja Heikki (s. 1713 Saarijärvi, k. 1778 Laukaa).

  Storckovius-suku jatkuu ainakin neljän Juhana Storckoviuksen lapsen kautta. Vanhin poika Kustaa mainitaan vuonna 1729 Laukaassa Nurmijärven Mannilassa, mutta on muuttanut sieltä jonnekin. Hänen myöhemmät vaiheensa ovat tuntemattomat. Vanhin tytär Maria oli Mannilan talon emäntä, ja hänen puolisonsa oli Aabraham Monthan. Toinen tytär Elisabet avioitui korpraali Antti Stolpen kanssa ja Riitta Paadentaipaleen Paatelan isännän Matti Paatelaisen kanssa. Nuorin poika Heikki Storckovius avioitui Laukaan Petruman kylän Moision talon tyttären Kaarina Moision kanssa ja hänestä tuli Moision naapuritalon Riikolan isäntä.

Simon Erici Storckovius S. n. 1630 Turku, k. n. 1677 Rautalampi Rautalammin kappalainen 1653-76. - Puoliso noin 1652 Anna Hannuntytär Polak, s. n. 1630 Turku, k. 1701 Keuruu
Tytär: Maria Simonintytär Storckovius K. n. 1710 Turku. - Puoliso ennen 1673 Jaakob Klemetinpoika. Turkulainen räätäli -1665-78-.	Tytär: Kerttu Simonintytär Storckovius S. 1656 Rautalampi, k. 1738 Keuruu. - Puoliso 1. 1678 Henrik Israelinpoika Argillander. Rautalammin kappalainen, Saarijärven apupappi. K. 1689 Saarijärvi. – Puoliso 2. 1689 Laurentius Johanneksenpoika Carbonarius. Saarijärven kappalainen. K. 1694 Saarijärvi. – Puoliso 3. n. 1698 Johannes Jaakobinpoika Hortelius. Keuruun kappalainen. K. n. 1735 Keuruu.	Poika: Juhana Simoninpoika Storckovius S. n. 1663 Rautalampi, k. n. 1723 Saarijärvi. Katselmuskirjuri. Talollinen Puumalan Lampilassa 1701-10. Saarijärven Pyhäjärven Kurkelan isäntä 1711-23. - Puoliso n. 1696 Helena Israelintytär Argillander, s. n. 1675 Saarijärvi, k. 3.8.1743 Laukaa.
	Tytär: Elisabet Laurintytär Carbonarius, s. 1692 Saarijärvi, k. 4.2.1767 Keuruu. - Puoliso Juho Mikonpoika Huttula, s. 1695 Keuruu. Keuruun Ampialan Huttulan isäntä 1727-43. K. 4.9.1743 Keuruu.	Lapset: 1. Maria Juhanantytär Storckovius, s. 1700 Puumala, k. 15.4.1769 Laukaa. – Puoliso Aabraham Paavonpoika Monthan, s. 1680. Laukaan Nurmijärven Mannilan isäntä 1722-58. K. 30.5.1758 Laukaa. 2. Elisabet Juhanantytär Storckovius, s. 1702 Puumala, k. 7.2.1785 Laukaa. – Puoliso Antti Stolpe, s. 1692 Jämsä. Korpraali. Asui Saarijärven Pääjärven Poikolassa. K. 23.8.1741 Lappeenranta. 3. Kustaa Juhananpoika Storckovius, s. 13.3.1710 Puumala. Asui Laukaan Nurmijärven Mannilassa vielä 1729. 4. Riitta Juhanantytär Storckovius, s. 1712 Saarijärvi, k. 24.5.1776 Laukaa. – Puoliso Laukaassa 1729 Matti Laurinpoika Paatelainen, s. 1700 Laukaa. Laukaan Paadentaipaleen Paatelan isäntä 1734-69. K. 25.3.1773 Laukaa. 5. Heikki Juhananpoika Storckovius, s. 1713 Saarijärvi. Laukaan Petruman Riikolan isäntä 1744-78. K. 22.5.1778 Laukaa. – Puoliso Laukaassa 1.5.1743 Kaarina Yrjöntytär Moisio, s. 1723 Laukaa, k. 5.4.1805 Laukaa.

Storckovius-suvun tutkiminen

Edesmennyt sukututkija Jaakko Hirvonen on tutkinut laajasti Storckovius-sukua. Vuonna 1979 hän järjesti suvun ensimmäisen sukujuhlan. Sukujuhlia pidettiin Laukaassa viiden vuoden välein vuoteen 2009 asti. Storckovius-suku pääsi vuonna 1998 MTV3:n Sukujuhla-ohjelmaan.

  Sukututkija Jaakko Hirvonen on julkaissut sukukirjoja suvun eri sukuhaaroista. Sukukirjoihin voi tutustua Laukaan kirjastossa. Tommy Koukka on jatkanut Jaakko Hirvosen sukututkimustyötä.

Lisätietoa Storckovius-suvun sukukirjan tilaamisesta löytyy täältä:
http://tommykoukka.blogspot.fi/2014/11/tommy-koukan-julkaisut.html