lauantai 24. helmikuuta 2018

Esivanhempien sukunimiä

Tommy Koukan sukupuussa esiintyviä sukunimiä (suluissa asuinpaikka) lähinnä 1700-luvulta taaksepäin.

Argillander (Saarijärvi)
Arkko (Kangasniemi)
Asikainen (Mikkeli, Rantasalmi)
Avikainen (Kangasniemi)
Finni (Laukaa)
Flyktman (Laukaa)
Frilander (Pieksämäki, Viipuri)
Hakkarainen (Viitasaari)
Halttunen (Kangasniemi)
Hanho (Ruovesi)
Hartikainen (Kuopio, Leppävirta)
Hassinen (Viitasaari)
Hasu (Pieksämäki)
Heiskanen (Rantasalmi)
Hiironen (Saarijärvi)
Hintikka (Rautalampi)
Hokkanen (Kangasniemi)
Huikko (Laukaa)
Huttunen (Rautalampi)
Hyttinen (Kuopio, Leppävirta)
Hytönen (Rautalampi, Laukaa)
Hyvönen (Rautalampi)
Hyytiäinen (Saarijärvi)
Häkkinen (Kangasniemi, Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi)
Hämäläinen (Laukaa, Leppävirta, Rautalampi, Viitasaari)
Hänninen (Kangasniemi, Pieksämäki, Rautalampi)
Häyrinen (Joroinen, Pieksämäki, Rautalampi)
Ihalainen (Pieksämäki)
Iivanainen (Leppävirta)
Ikonen (Kangasniemi, Pieksämäki)
Iskanius (Joroinen)
Issakainen (Rantasalmi)
Janhonen (Laukaa, Pieksämäki)
Junikka (Pieksämäki, Viitasaari)
Junno (Haapavesi, Pieksämäki)
Juusten (Viipuri)
Jäppinen (Pieksämäki)
Jääskeläinen (Rautalampi)
Kaipainen (Pieksämäki)
Karhu (Rautalampi)
Kasanen (Leppävirta)
Kauhanen (Kuopio, Leppävirta)
Kauppinen (Kangasniemi, Pieksämäki, Rautalampi, Viitasaari)
Kautto (Laukaa, Saarijärvi)
Kekkonen (Jyväskylä)
Ketola (Saarijärvi)
Kettu (Laukaa)
Kimari (Kangasniemi, Mikkeli)
Kinnunen (Leppävirta, Viitasaari)
Kirjavainen (Paltamo, Rautalampi)
Klar (Saarijärvi)
Kohvakka (Kangasniemi)
Kokkonen (Viitasaari)
Kolari (Leppävirta, Rautalampi)
Kolho (Keuruu)
Koponen (Kuopio, Leppävirta)
Korhonen (Kangasniemi, Rautalampi)
Kosunen (Leppävirta)
Kotilainen (Heinävesi, Rantasalmi, Leppävirta)
Koukka (Laukaa)
Kouko (Kangasniemi)
Kouvo (Valkeala)
Kovanen (Laukaa)
Krogerus (Kuopio)
Kuitunen (Kangasniemi)
Kukkonen (Pieksämäki)
Kunelius (Viipuri, Viitasaari)
Kurkelainen (Saarijärvi)
Kymöläinen (Viitasaari)
Kyröläinen (Kangasniemi)
Kärkkäinen (Pieksämäki, Rautalampi)
Kärkäs (Laukaa, Sahalahti)
Könkkölä (Jämsä)
Lahikainen (Kangasniemi)
Laiha (Saarijärvi)
Laitinen (Hirvensalmi, Kangasniemi, Leppävirta, Pieksämäki)
Lampinen (Laukaa)
Lapinpaasi (Hartola)
Lappalainen (Leppävirta)
Laukkarinen (Kangasniemi)
Laulainen (Hankasalmi, Rautalampi)
Laurikainen (Mikkeli)
Lehmonen (Rautalampi, Tyrväntö)
Leinonen (Laukaa)
Leppänen (Viitasaari)
Leskinen (Leppävirta)
Levänen (Joroinen)
Liimatainen (Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi)
Liukkonen (Kangasniemi)
Loukiainen (Saarijärvi)
Lukkarinen (Kangasniemi)
Luostarinen (Leppävirta)
Luttinen (Leppävirta)
Läsä (Kangasniemi, Laukaa)
Makkonen (Kangasniemi)
Manninen (Kangasniemi, Laukaa, Pieksämäki)
Markkula (Jämsä, Laukaa)
Marttinen (Kangasniemi)
Matilainen (Laukaa)
Mieskolainen (Hartola, Kangasniemi)
Minkkinen (Rautalampi, Saarijärvi)
Moilanen (Kangasniemi, Laukaa, Pieksämäki, Rautalampi)
Moisio (Laukaa)
Monni (Joroinen)
Mononen (Pieksämäki)
Monthan (Laukaa)
Moras (Saarijärvi)
Myyryläinen (Mikkeli)
Niemelä (Laukaa)
Nojonen (Kangasniemi)
Nuoramoinen (Kangasniemi)
Nyrönen (Rautalampi)
Nyyssönen (Pieksämäki)
Närhi (Rautalampi)
Närvä (Kuhmoinen)
Oittinen (Pieksämäki)
Oksanen (Laukaa, Rautalampi)
Ollikainen (Pieksämäki)
Oranen (Kangasniemi)
Orava (Laukaa)
Paananen (Laukaa, Viitasaari)
Paasolainen (Rautalampi, Hankasalmi)
Paatelainen (Laukaa)
Paattila (Jämsä)
Pajunen (Mikkeli)
Pakarinen (Rautalampi)
Parantainen (Saarijärvi)
Parkkonen (Jyväskylä, Laukaa)
Parsiala (Lohtaja)
Parviainen (Kuopio, Pieksämäki)
Pasanen (Viitasaari)
Pellinen (Rautalampi)
Penttinen (Kangasniemi)
Perttula (Hartola)
Pesonen (Rantasalmi, Viitasaari)
Petäjä (Lohtaja)
Peura (Laukaa)
Piesanen (Petäjävesi, Saarijärvi)
Pietiläinen (Laukaa, Rautalampi)
Pihl (Hankasalmi, Pieksämäki)
Poikolainen (Kangasniemi)
Priha (Valkeala)
Puranen (Laukaa, Rautalampi, Viitasaari)
Puttonen (Jyväskylä, Laukaa, Rautalampi, Viitasaari)
Puupponen (Jyväskylä)
Puura (Jyväskylä, Laukaa)
Pylvänäinen (Kangasniemi)
Pynnönen (Asikkala, Kangasniemi, Laukaa, Rautalampi)
Pyykkönen (Kangasniemi)
Pärnäsaari (Laukaa)
Pääkkönen (Hankasalmi, Rautalampi)
Pöyhönen (Kangasniemi, Rautalampi)
Raatikainen (Rautalampi)
Rahkonen (Saarijärvi)
Raidanlahti (Jämsä)
Rantala (Jyväskylä)
Rapala (Sysmä)
Rautiainen (Pieksämäki)
Rekonen (Kangasniemi)
Riepponen (Kangasniemi)
Riikonen (Laukaa)
Rossi (Rautalampi)
Rutanen (Laukaa)
Ruuska (Viitasaari)
Räisänen (Joroinen)
Savolainen (Kangasniemi, Kuopio)
Seppänen (Kangasniemi)
Siekkinen (Viitasaari)
Siikanen (Laukaa, Pieksämäki)
Siitari (Kangasniemi)
Sirkka (Laukaa, Rautalampi)
Sironen (Saarijärvi)
Smedfeldt (Kangasniemi)
Soikkanen (Jyväskylä)
Sorri (Rautalampi)
Storck (Turku)
Storckovius (Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi)
Sumhjelm (Saarijärvi)
Survo (Jyväskylä)
Suuronen (Kangasniemi)
Tanninen (Joroinen)
Tarvainen (Laukaa, Saarijärvi)
Tenhunen (Viitasaari)
Tiihonen (Kangasniemi, Laukaa)
Tiitinen (Rautalampi)
Tikkanen (Pieksämäki)
Tillikainen (Rautalampi)
Toppo (Kangasniemi, Laukaa)
Tourunen (Jyväskylä)
Tulla (Kangasniemi)
Tuovinen (Joroinen)
Ukkonen (Mikkeli)
Vaittinen (Kangasniemi, Rautalampi)
Valkonen (Laukaa, Pieksämäki, Rautalampi)
Varis (Rautalampi)
Veijo (Jyväskylä, Jämsä)
Vesterinen (Rautalampi)
Veteläinen (Viitasaari)
Viik (Rautalampi)
Viinikainen (Kangasniemi, Rautalampi)
Viisanen (Rautalampi)
Viljakainen (Joroinen, Mikkeli)
Väisänen (Kangasniemi, Laukaa)
Väänänen (Kuopio)
Vääränen (Kangasniemi)
Ylönen (Kangasniemi, Pieksämäki)

Storckovius-suku

Kantaisä Simon Erici Storckovius

Storckovius-suvun kantaisä oli Rautalammin kappalaisena 1653-76 toiminut Simon Erici Storckovius. Hän asui aluksi kirkkoherra Laurentius Olain luona Rautalammin kirkonkylässä ja vuodesta 1655 lampuotina eli vuokralaisena Vaajasalmen kylässä Tyyrinvirran rälssitilalla. Veroluetteloiden lisäksi on melko vähän tietoa Simonin pappisajalta, sillä mm. Rautalammin käräjien pöytäkirjat eivät ole säilyneet tuolta ajalta. Rautalammin vanhimmat säilyneet kirkonkirjatkin ovat 1690-luvulta. Sen sijaan Simonin opiskeluajalta on säilynyt enemmän tietoja.

  Simon Erici opiskeli Turun akatemiassa 1645-51. Akatemian konsistorin pöytäkirjoissa mainitaan vuonna 1645 pappisopiskelija Simon Erici, jota muut opiskelijat kutsuivat "heprealaiseksi piispaksi". Simon vastasi kiusaajalleen: "sinunkin olisi hyvä osata vähän hepreaa", mistä syystä toinen osapuoli potkaisi Simonia reiteen. Rangaistuksesi potkaisija joutui istumaan karsserissa eli akatemian omassa eristyssellissä lauantaista maanantai-aamupäivään.

  Vuonna 1648 käsiteltiin konsistorissa Simon Ericin vuokraamallaan hevosella tekemää rahtiajoa sisämaahan. Simon oli vastoin sopimusta taivaltanut Toijalan sijasta Jämsään asti ja kiiruhtanut takaisin Turkuun liian nopeasti ja suurella kuormalla, minkä seurauksena hevonen oli kuollut. Simon kielsi aluksi totuuden ja vasta myöhemmin tunnusti. Hän joutui korvaamaan aiheuttamansa vahingon.

  Vuonna 1651 konsistori kokoontui käsittelemään kaksi kertaa tapausta, jossa Simon Erici Aboensia (turkulainen) syytettiin epäsopivien laulujen laulamisesta tyttöjen ovien takana öiseen aikaan. Myös kirkkomatkan aikana Simon oli menetellyt epäsopivasti tyttöjä kohtaan. Asianosaiset tekivät sovinnon sillä ehdolla, että mikäli Simon vastedes aiheuttaa jollekin harmia, otetaan tämä asia uudelleen käsiteltäväksi. Tämän jälkeen Simonista ei löydy merkintöjä konsistorin pöytäkirjoista. Hän näyttää siis pian tämän jälkeen valmistuneen papiksi ja päässeen sisämaahan, Rautalammille kappalaisen virkaan.

Simon Erici Storckoviuksen tausta

Opiskeluaikana Simon Ericiä kutsuttiin nimellä Aboensis, mikä tarkoittaa turkulaista. Hän kuului akatemiassa turkulaiseen osakuntaan, mikä ei välttämättä tarkoita sitä, että hän olisi syntynyt Turussa, vaikka suurin osa turkulaiseen osakuntaan kuuluneista olivat kotoisin Turusta.

  Simonin patronyymi Erici tarkoittaa, että hänen isänsä oli nimeltään Eerik, joka lienee ollut sukunimeltään Storck, johon Simon olisi ottanut papillisen päätteen -vius.

  Kymin kihlakunnan voutina mainitaan 1645-48 eräs Eerik Hannunpoika Storck. Sama mies oli aiemmin toiminut vuodesta 1638 Viipurissa pikkutullin tarkastajana. Viipuriin Eerik Storck tuli Turusta, jossa hän toimi vuosina 1635-37 pikkutullin tarkastajana. Eerik Storckin puoliso oli Mikkelin kirkkoherran Martinus Thomaen tytär Elina. Vaikka Eerik Hannunpoika Storck voisi sopia Simon Erici Storckoviuksen isäksi, asiakirjoista ei toistaiseksi ole löytynyt tälle olettamukselle vahvistusta.

  Viipurin raastuvanoikeudessa 1640 pikkutullintarkastajalla Eerik Hannunpojalla mainitaan lanko Pietari Jesenhus, joka oli todennäköisesti sama kuin Turun kaupungin pormestarinakin toiminut Pietari Jesenhusen, jonka ensimmäinen puoliso oli Beata Hannuntytär. Nähtävästi Beata ja Eerik Hannunpoika Storck olivat sisaruksia.

  Eerik Hannunpoika Storckin vanhemmat olivat Vehmaan kruununvouti Hannu Hannunpoika Storck ja Kristiina Juhanantytär. Hannu Hannunpojan sinetissä on haikaran kuva (stork = haikara). Hannu Hannunpoika asui 1606-26 Taivassalon Kunnaristen tilalla, minkä jälkeen Vehmaan Lokalahdella Haroisten tilalla kuolemaansa 1642 asti. Hänen leskensä Kristiina Juhanantytär asui viimeiset vuotensa vävynsä, pormestari Pietari Jesenhusenin luona ja haudattiin 1659 Turun tuomiokirkkoon.

  Hannu Hannunpoika Storckin isä oli Hannu Henrikinpoika, joka omisti talon Turussa. Pietari Jesenhus esitteli 1641 Turun kämnerinoikeudelle vaimonsa isän isän Hannu Henrikinpojan laskua vuodelta 1622. Kyse oli edesmenneen Hannu Henrikinpojan talosta, jonka Jesenhus oli myynyt luutnantti Hannu Globbikselle. Hannu Henrikinpojan sisar on voinut olla Brita Henrikintytär, joka oli aviossa Turun kaupungin pormestarina 1616-20 toimineen Hannu Platzin kanssa.

Simon Erici Storckoviuksen perhe ja Storckovius-suvun sukuhaarat

Rautalammin vuosien 1653-76 henkikirjoissa Simon Erici Storckoviuksen vaimon nimeksi on merkitty Anna. Simon kuoli joko vuoden 1676 loppupuolella tai vuoden 1677 alkupuolella. Puolisonsa kuoltua Anna asui todennäköisesti tyttärensä Kertun luona ja kuoli vuonna 1701 Keuruulla Pöyhölän pappilassa.

  Simon Storckoviuksen perheestä saadaan selkoa Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjoista. Nimittäin 19.5.1677 oikeudessa käsiteltiin erästä talonmyyntiasiaa, jossa mainitaan turkulainen räätäli Jaakob Klemetinpoika, joka oli aviossa edesmenneen Rautalammin kappalaisen Simon Erici Storckoviuksen tyttären kanssa. Edelleen samasta pöytäkirjasta selviää, että Simon Storckovius oli Hannu Pålackin vävy. Näin ollen Simonin vaimo Anna kuului Pålackien sukuun, jota on esiintynyt mm. Turussa 1600-luvulla.

  Simonilla ja Annalla oli ainakin kolme lasta: Maria, Kerttu ja Juhana. Todennäköisesti lapsia on ollut useampia, sillä lapsikuolleisuus oli tuohon aikaan runsasta, eikä henkikirjoihin merkitty 15 vuotta nuorempia lapsia.

  Turun akatemian konsistorin pöytäkirjassa on mainittu vuonna 1710 akatemian räätälin leski Maria Storcovia. Hän oli todennäköisesti vuonna 1677 Simon Storckoviuksen vävynä mainitun räätäli Jaakko Klemetinpojan vaimo.

  Toinen tytär Kerttu syntyi haudattujen luetteloon merkitystä kuoliniästä laskien noin vuonna 1656. Hän avioitui Henrik Israelinpoika Argillanderin kanssa, joka toimi 1680 Rautalammin apulaispappina ja 1682 Saarijärven kappalaisena. Argillanderin kuoltua Kerttu avioitui Saarijärven kappalaisena 1684-93 toimineen Laurentius Johannis Carbonariuksen kanssa. Tämän kuoltua Kerttu avioitui Keuruulle Johannes Jacobi Horteliuksen kanssa, joka toimi Keuruun kappalaisena 1687-1713. Kerttu kuoli Keuruulla vuonna 1738.

  Vaikka Kerttu Storckoviuksella ehti olla kolme puolisoa, häneltä jäi ainoastaan yksi tytär jatkamaan sukua. Tästä tyttärestä, Elisabet Carbonariasta, tuli Keuruun Ampialan kylän Huttulan talon emäntä avioiduttuaan Juho Mikonpoika Huttulan kanssa. Heillä oli kahdeksan lasta, joista suku jatkuu runsaana.

  Rautalammin kappalaisen poika Johan Simonis Storchonius mainitaan 1678 Turun katedraalikoulun oppilaana. Juhana Storckovius avioitui 1690-luvulla Saarijärven kirkkoherran Israel Erici Argillanderin tyttären Helenan kanssa. Vuosina 1700-10 Juhana toimi katselmuskirjurina asuen Puumalan Lampilassa. Isonvihan aikana hän pakeni Puumalasta Saarijärvelle. Vuonna 1713 hänet mainitaan veronkantomiehenä Rautalammilla. Vielä vuoden 1723 maakirjassa Juhana Storckovius mainitaan Saarijärven Pyhäjärven kylän Kurkelan talon omistajana. Vuonna 1728 käsiteltiin katselmuskirjuri Juhana Storckoviuksen palkkasaatavia vuodelta 1709. Tuolloin hän oli mahdollisesti jo kuollut, sillä vuonna 1726 aloitetussa Saarijärven rippikirjassa häntä ei mainita. Varmuudella hän oli elossa vielä vuonna 1713, jonka vuoden henkikirjassa hänet mainitaan asukkaana Saarijärven kirkonkylässä Tarvaalan luutnantinpuustellissa.

  Juhana Storckoviuksen leski Helena Argillander asui tyttärensä Marian luona Laukaan Nurmijärven kylän Mannilan talossa vuoteen 1736, minkä jälkeen toisen tyttärensä Riitan luona Paadentaipaleen kylän Paatelassa kuolemaansa saakka. Helena Argillander kuoli Laukaassa 3.8.1743.

  Juhana Storckoviuksella ja Helena Argillanderilla tiedetään olleen viisi lasta: Maria (s. 1700 Puumala, k. 1769 Laukaa), Elisabet (s. 1702 Puumala, k. 1785 Laukaa), Kustaa (s. 1710 Puumala), Riitta (s. 1712 Saarijärvi, k. 1776 Laukaa) ja Heikki (s. 1713 Saarijärvi, k. 1778 Laukaa).

  Storckovius-suku jatkuu ainakin neljän Juhana Storckoviuksen lapsen kautta. Vanhin poika Kustaa mainitaan vuonna 1729 Laukaassa Nurmijärven Mannilassa, mutta on muuttanut sieltä jonnekin. Hänen myöhemmät vaiheensa ovat tuntemattomat. Vanhin tytär Maria oli Mannilan talon emäntä, ja hänen puolisonsa oli Aabraham Monthan. Toinen tytär Elisabet avioitui korpraali Antti Stolpen kanssa ja Riitta Paadentaipaleen Paatelan isännän Matti Paatelaisen kanssa. Nuorin poika Heikki Storckovius avioitui Laukaan Petruman kylän Moision talon tyttären Kaarina Moision kanssa ja hänestä tuli Moision naapuritalon Riikolan isäntä.


Simon Erici Storckovius
S. n. 1630 Turku, k. n. 1677 Rautalampi
Rautalammin kappalainen 1653-76.
- Puoliso Anna Hannuntytär Polak, s. n. 1630 Turku, k. 1701 Keuruu
Tytär:
Maria Simonintytär Storckovius
K. n. 1710 Turku. - Puoliso ennen 1677 Jaakob Klemetinpoika. Turkulainen räätäli -1665-77-.
Tytär:
Kerttu Simonintytär Storckovius
S. 1656 Rautalampi, k. 1738 Keuruu. - Puoliso 1. 1678 Henrik Israelinpoika Argillander. Rautalammin kappalainen, Saarijärven apupappi. K. 1689 Saarijärvi. – Puoliso 2. 1689 Laurentius Juhananpoika Carbonarius. Saarijärven kappalainen. K. 1694 Saarijärvi. – Puoliso 3. n. 1698 Johannes Jaakobinpoika Hortelius. Keuruun kappalainen. K. n. 1735 Keuruu.
Poika:
Juhana Simoninpoika Storckovius
S. n. 1663 Rautalampi, k. n. 1723 Saarijärvi. Katselmuskirjuri. Talollinen Puumalan Lampilassa 1701-10. Saarijärven Pyhäjärven Kurkelan isäntä 1711-23.
- Puoliso n. 1696 Helena Israelintytär Argillander, s. n. 1675 Saarijärvi, k. 3.8.1743 Laukaa.
Tytär:
Elisabet Laurintytär Carbonarius, s. 1692 Saarijärvi, k. 4.2.1767 Keuruu. - Puoliso Juho Mikonpoika Huttula, s. 1695 Keuruu. Keuruun Ampialan Huttulan isäntä 1727-43. K. 4.9.1743 Keuruu.
Lapset:
1. Maria Juhanantytär Storckovius, s. 1700 Puumala, k. 15.4.1769 Laukaa. – Puoliso Aabraham Paavonpoika Monthan, s. 1680. Laukaan Nurmijärven Mannilan isäntä 1722-58. K. 30.5.1758 Laukaa.
2. Elisabet Juhanantytär Storckovius, s. 1702 Puumala, k. 7.2.1785 Laukaa. – Puoliso Antti Stolpe, s. 1692 Jämsä. Korpraali. Asui Saarijärven Pääjärven Poikolassa. K. 23.8.1741 Lappeenranta.
3. Kustaa Juhananpoika Storckovius, s. 13.3.1710 Puumala. Asui Laukaan Nurmijärven Mannilassa vielä 1729.
4. Riitta Juhanantytär Storckovius, s. 1712 Saarijärvi, k. 24.5.1776 Laukaa. – Puoliso Laukaassa 1729 Matti Laurinpoika Paatelainen, s. 1700 Laukaa. Laukaan Paadentaipaleen Paatelan isäntä 1734-69. K. 25.3.1773 Laukaa.
5. Heikki Juhananpoika Storckovius, s. 1713 Saarijärvi. Laukaan Petruman Riikolan isäntä 1744-78. K. 22.5.1778 Laukaa. – Puoliso Laukaassa 1.5.1743 Kaarina Yrjöntytär Moisio, s. 1723 Laukaa, k. 5.4.1805 Laukaa.

Storckovius-suvun tutkiminen

Sukututkija Jaakko Hirvonen on tutkinut laajasti Storckovius-sukua. Vuonna 1979 hän järjesti suvun ensimmäisen sukujuhlan. Tämän jälkeen järjestetyt sukujuhlat ovat keränneet useita satoja sukulaisia suvun syntysijoille. Storckovius-suku pääsi vuonna 1998 MTV3:n Sukujuhla-ohjelmaan.

  Sukututkija Jaakko Hirvonen on julkaissut sukukirjoja suvun eri sukuhaaroista. Sukukirjoihin voi tutustua Jyväskylän kaupungin kirjastossa. Tommy Koukka on jatkanut Jaakko Hirvosen sukututkimustyötä.

Lisätietoa Storckovius-suvun sukukirjan tilaamisesta löytyy täältä:
http://tommykoukka.blogspot.fi/2014/11/tommy-koukan-julkaisut.html