Tommy Koukan sukupuussa esiintyviä sukunimiä (suluissa asuinpaikka) lähinnä 1700-luvulta taaksepäin.
Argillander (Saarijärvi)
Arkko (Kangasniemi)
Asikainen (Mikkeli, Rantasalmi)
Avikainen (Kangasniemi)
Finni (Laukaa)
Flyktman (Laukaa)
Frilander (Pieksämäki, Viipuri)
Hakkarainen (Viitasaari)
Halttunen (Kangasniemi)
Hanho (Ruovesi)
Hartikainen (Kuopio, Leppävirta)
Hassinen (Viitasaari)
Hasu (Pieksämäki)
Heiskanen (Rantasalmi)
Hiironen (Saarijärvi)
Hintikka (Rautalampi)
Hokkanen (Kangasniemi)
Huikko (Laukaa)
Huttunen (Rautalampi)
Hyttinen (Kuopio, Leppävirta)
Hytönen (Rautalampi, Laukaa)
Hyvönen (Rautalampi)
Hyytiäinen (Saarijärvi)
Häkkinen (Kangasniemi, Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi)
Hämäläinen (Laukaa, Leppävirta, Rautalampi, Viitasaari)
Hänninen (Kangasniemi, Pieksämäki, Rautalampi)
Häyrinen (Joroinen, Pieksämäki, Rautalampi)
Ihalainen (Pieksämäki)
Iivanainen (Leppävirta)
Ikonen (Kangasniemi, Pieksämäki)
Iskanius (Joroinen)
Issakainen (Rantasalmi)
Janhonen (Laukaa, Pieksämäki)
Junikka (Pieksämäki, Viitasaari)
Junno (Haapavesi, Pieksämäki)
Juusten (Viipuri)
Jäppinen (Pieksämäki)
Jääskeläinen (Rautalampi)
Kaipainen (Pieksämäki)
Karhu (Rautalampi)
Kasanen (Leppävirta)
Kauhanen (Kuopio, Leppävirta)
Kauppinen (Kangasniemi, Pieksämäki, Rautalampi, Viitasaari)
Kautto (Laukaa, Saarijärvi)
Kekkonen (Jyväskylä)
Ketola (Saarijärvi)
Kettu (Laukaa)
Kimari (Kangasniemi, Mikkeli)
Kinnunen (Leppävirta, Viitasaari)
Kirjavainen (Paltamo, Rautalampi)
Klar (Saarijärvi)
Kohvakka (Kangasniemi)
Kokkonen (Viitasaari)
Kolari (Leppävirta, Rautalampi)
Kolho (Keuruu)
Koponen (Kuopio, Leppävirta)
Korhonen (Kangasniemi, Rautalampi)
Kosunen (Leppävirta)
Kotilainen (Heinävesi, Rantasalmi, Leppävirta)
Koukka (Laukaa)
Kouko (Kangasniemi)
Kouvo (Valkeala)
Kovanen (Laukaa)
Krogerus (Kuopio)
Kuitunen (Kangasniemi)
Kukkonen (Pieksämäki)
Kunelius (Viipuri, Viitasaari)
Kurkelainen (Saarijärvi)
Kymöläinen (Viitasaari)
Kyröläinen (Kangasniemi)
Kärkkäinen (Pieksämäki, Rautalampi)
Kärkäs (Laukaa, Sahalahti)
Könkkölä (Jämsä)
Lahikainen (Kangasniemi)
Laiha (Saarijärvi)
Laitinen (Hirvensalmi, Kangasniemi, Leppävirta, Pieksämäki)
Lampinen (Laukaa)
Lapinpaasi (Hartola)
Lappalainen (Leppävirta)
Laukkarinen (Kangasniemi)
Laulainen (Hankasalmi, Rautalampi)
Laurikainen (Mikkeli)
Lehmonen (Rautalampi, Tyrväntö)
Leinonen (Laukaa)
Leppänen (Viitasaari)
Leskinen (Leppävirta)
Levänen (Joroinen)
Liimatainen (Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi)
Liukkonen (Kangasniemi)
Loukiainen (Saarijärvi)
Lukkarinen (Kangasniemi)
Luostarinen (Leppävirta)
Luttinen (Leppävirta)
Läsä (Kangasniemi, Laukaa)
Makkonen (Kangasniemi)
Manninen (Kangasniemi, Laukaa, Pieksämäki)
Markkula (Jämsä, Laukaa)
Marttinen (Kangasniemi)
Matilainen (Laukaa)
Mieskolainen (Hartola, Kangasniemi)
Minkkinen (Rautalampi, Saarijärvi)
Moilanen (Kangasniemi, Laukaa, Pieksämäki, Rautalampi)
Moisio (Laukaa)
Monni (Joroinen)
Mononen (Pieksämäki)
Monthan (Laukaa)
Moras (Saarijärvi)
Myyryläinen (Mikkeli)
Niemelä (Laukaa)
Nojonen (Kangasniemi)
Nuoramoinen (Kangasniemi)
Nyrönen (Rautalampi)
Nyyssönen (Pieksämäki)
Närhi (Rautalampi)
Närvä (Kuhmoinen)
Oittinen (Pieksämäki)
Oksanen (Laukaa, Rautalampi)
Ollikainen (Pieksämäki)
Oranen (Kangasniemi)
Orava (Laukaa)
Paananen (Laukaa, Viitasaari)
Paasolainen (Rautalampi, Hankasalmi)
Paatelainen (Laukaa)
Paattila (Jämsä)
Pajunen (Mikkeli)
Pakarinen (Rautalampi)
Parantainen (Saarijärvi)
Parkkonen (Jyväskylä, Laukaa)
Parsiala (Lohtaja)
Parviainen (Kuopio, Pieksämäki)
Pasanen (Viitasaari)
Pellinen (Rautalampi)
Penttinen (Kangasniemi)
Perttula (Hartola)
Pesonen (Rantasalmi, Viitasaari)
Petäjä (Lohtaja)
Peura (Laukaa)
Piesanen (Petäjävesi, Saarijärvi)
Pietiläinen (Laukaa, Rautalampi)
Pihl (Hankasalmi, Pieksämäki)
Poikolainen (Kangasniemi)
Priha (Valkeala)
Puranen (Laukaa, Rautalampi, Viitasaari)
Puttonen (Jyväskylä, Laukaa, Rautalampi, Viitasaari)
Puupponen (Jyväskylä)
Puura (Jyväskylä, Laukaa)
Pylvänäinen (Kangasniemi)
Pynnönen (Asikkala, Kangasniemi, Laukaa, Rautalampi)
Pyykkönen (Kangasniemi)
Pärnäsaari (Laukaa)
Pääkkönen (Hankasalmi, Rautalampi)
Pöyhönen (Kangasniemi, Rautalampi)
Raatikainen (Rautalampi)
Rahkonen (Saarijärvi)
Raidanlahti (Jämsä)
Rantala (Jyväskylä)
Rapala (Sysmä)
Rautiainen (Pieksämäki)
Rekonen (Kangasniemi)
Riepponen (Kangasniemi)
Riikonen (Laukaa)
Rossi (Rautalampi)
Rutanen (Laukaa)
Ruuska (Viitasaari)
Räisänen (Joroinen)
Savolainen (Kangasniemi, Kuopio)
Seppänen (Kangasniemi)
Siekkinen (Viitasaari)
Siikanen (Laukaa, Pieksämäki)
Siitari (Kangasniemi)
Sirkka (Laukaa, Rautalampi)
Sironen (Saarijärvi)
Smedfeldt (Kangasniemi)
Soikkanen (Jyväskylä)
Sorri (Rautalampi)
Storck (Turku)
Storckovius (Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi)
Sumhjelm (Saarijärvi)
Survo (Jyväskylä)
Suuronen (Kangasniemi)
Tanninen (Joroinen)
Tarvainen (Laukaa, Saarijärvi)
Tenhunen (Viitasaari)
Tiihonen (Kangasniemi, Laukaa)
Tiitinen (Rautalampi)
Tikkanen (Pieksämäki)
Tillikainen (Rautalampi)
Toppo (Kangasniemi, Laukaa)
Tourunen (Jyväskylä)
Tulla (Kangasniemi)
Tuovinen (Joroinen)
Ukkonen (Mikkeli)
Vaittinen (Kangasniemi, Rautalampi)
Valkonen (Laukaa, Pieksämäki, Rautalampi)
Varis (Rautalampi)
Veijo (Jyväskylä, Jämsä)
Vesterinen (Rautalampi)
Veteläinen (Viitasaari)
Viik (Rautalampi)
Viinikainen (Kangasniemi, Rautalampi)
Viisanen (Rautalampi)
Viljakainen (Joroinen, Mikkeli)
Väisänen (Kangasniemi, Laukaa)
Väänänen (Kuopio)
Vääränen (Kangasniemi)
Ylönen (Kangasniemi, Pieksämäki)
lauantai 24. helmikuuta 2018
Storckovius-suku
Kantaisä Simon Erici
Storckovius
Storckovius-suvun kantaisä oli
Rautalammin kappalaisena 1653-76 toiminut Simon Erici Storckovius. Hän asui
aluksi kirkkoherra Laurentius Olain luona Rautalammin kirkonkylässä ja vuodesta
1655 lampuotina eli vuokralaisena Vaajasalmen kylässä Tyyrinvirran
rälssitilalla. Veroluetteloiden lisäksi on melko vähän tietoa Simonin
pappisajalta, sillä mm. Rautalammin käräjien pöytäkirjat eivät ole säilyneet
tuolta ajalta. Rautalammin vanhimmat säilyneet kirkonkirjatkin ovat
1690-luvulta. Sen sijaan Simonin opiskeluajalta on säilynyt enemmän tietoja.
Simon Erici opiskeli Turun akatemiassa 1645-51. Akatemian konsistorin
pöytäkirjoissa mainitaan vuonna 1645 pappisopiskelija Simon Erici, jota muut
opiskelijat kutsuivat "heprealaiseksi piispaksi". Simon vastasi
kiusaajalleen: "sinunkin olisi hyvä osata vähän hepreaa", mistä
syystä toinen osapuoli potkaisi Simonia reiteen. Rangaistuksesi potkaisija
joutui istumaan karsserissa eli akatemian omassa eristyssellissä lauantaista
maanantai-aamupäivään.
Vuonna 1648 käsiteltiin konsistorissa Simon Ericin vuokraamallaan
hevosella tekemää rahtiajoa sisämaahan. Simon oli vastoin sopimusta taivaltanut
Toijalan sijasta Jämsään asti ja kiiruhtanut takaisin Turkuun liian nopeasti ja
suurella kuormalla, minkä seurauksena hevonen oli kuollut. Simon kielsi aluksi
totuuden ja vasta myöhemmin tunnusti. Hän joutui korvaamaan aiheuttamansa
vahingon.
Vuonna 1651 konsistori kokoontui käsittelemään kaksi kertaa tapausta,
jossa Simon Erici Aboensia (turkulainen) syytettiin epäsopivien laulujen
laulamisesta tyttöjen ovien takana öiseen aikaan. Myös kirkkomatkan aikana
Simon oli menetellyt epäsopivasti tyttöjä kohtaan. Asianosaiset tekivät
sovinnon sillä ehdolla, että mikäli Simon vastedes aiheuttaa jollekin harmia,
otetaan tämä asia uudelleen käsiteltäväksi. Tämän jälkeen Simonista ei löydy
merkintöjä konsistorin pöytäkirjoista. Hän näyttää siis pian tämän jälkeen
valmistuneen papiksi ja päässeen sisämaahan, Rautalammille kappalaisen virkaan.
Simon Erici Storckoviuksen
tausta
Opiskeluaikana Simon Ericiä
kutsuttiin nimellä Aboensis, mikä tarkoittaa turkulaista. Hän kuului
akatemiassa turkulaiseen osakuntaan, mikä ei välttämättä tarkoita sitä, että
hän olisi syntynyt Turussa, vaikka suurin osa turkulaiseen osakuntaan
kuuluneista olivat kotoisin Turusta.
Simonin patronyymi Erici tarkoittaa, että hänen isänsä oli nimeltään
Eerik, joka lienee ollut sukunimeltään Storck, johon Simon olisi ottanut
papillisen päätteen -vius.
Kymin kihlakunnan voutina mainitaan 1645-48 eräs Eerik Hannunpoika
Storck. Sama mies oli aiemmin toiminut vuodesta 1638 Viipurissa pikkutullin
tarkastajana. Viipuriin Eerik Storck tuli Turusta, jossa hän toimi vuosina
1635-37 pikkutullin tarkastajana. Eerik Storckin puoliso oli Mikkelin
kirkkoherran Martinus Thomaen tytär Elina. Vaikka Eerik Hannunpoika Storck
voisi sopia Simon Erici Storckoviuksen isäksi, asiakirjoista ei toistaiseksi
ole löytynyt tälle olettamukselle vahvistusta.
Viipurin raastuvanoikeudessa 1640 pikkutullintarkastajalla Eerik
Hannunpojalla mainitaan lanko Pietari Jesenhus, joka oli todennäköisesti sama
kuin Turun kaupungin pormestarinakin toiminut Pietari Jesenhusen, jonka
ensimmäinen puoliso oli Beata Hannuntytär. Nähtävästi Beata ja Eerik
Hannunpoika Storck olivat sisaruksia.
Eerik Hannunpoika Storckin vanhemmat olivat Vehmaan kruununvouti Hannu
Hannunpoika Storck ja Kristiina Juhanantytär. Hannu Hannunpojan sinetissä on
haikaran kuva (stork = haikara). Hannu Hannunpoika asui 1606-26 Taivassalon
Kunnaristen tilalla, minkä jälkeen Vehmaan Lokalahdella Haroisten tilalla
kuolemaansa 1642 asti. Hänen leskensä Kristiina Juhanantytär asui viimeiset
vuotensa vävynsä, pormestari Pietari Jesenhusenin luona ja haudattiin 1659
Turun tuomiokirkkoon.
Hannu Hannunpoika Storckin isä oli Hannu Henrikinpoika, joka omisti
talon Turussa. Pietari Jesenhus esitteli 1641 Turun kämnerinoikeudelle vaimonsa
isän isän Hannu Henrikinpojan laskua vuodelta 1622. Kyse oli edesmenneen Hannu
Henrikinpojan talosta, jonka Jesenhus oli myynyt luutnantti Hannu Globbikselle.
Hannu Henrikinpojan sisar on voinut olla Brita Henrikintytär, joka oli aviossa
Turun kaupungin pormestarina 1616-20 toimineen Hannu Platzin kanssa.
Simon Erici Storckoviuksen
perhe ja Storckovius-suvun sukuhaarat
Rautalammin vuosien 1653-76
henkikirjoissa Simon Erici Storckoviuksen vaimon nimeksi on merkitty Anna.
Simon kuoli joko vuoden 1676 loppupuolella tai vuoden 1677 alkupuolella.
Puolisonsa kuoltua Anna asui todennäköisesti tyttärensä Kertun luona ja kuoli
vuonna 1701 Keuruulla Pöyhölän pappilassa.
Simon Storckoviuksen perheestä saadaan selkoa Turun raastuvanoikeuden
pöytäkirjoista. Nimittäin 19.5.1677 oikeudessa käsiteltiin erästä
talonmyyntiasiaa, jossa mainitaan turkulainen räätäli Jaakob Klemetinpoika, joka
oli aviossa edesmenneen Rautalammin kappalaisen Simon Erici Storckoviuksen
tyttären kanssa. Edelleen samasta pöytäkirjasta selviää, että Simon Storckovius
oli Hannu Pålackin vävy. Näin ollen Simonin vaimo Anna kuului Pålackien sukuun,
jota on esiintynyt mm. Turussa 1600-luvulla.
Simonilla ja Annalla oli ainakin kolme lasta: Maria, Kerttu ja Juhana.
Todennäköisesti lapsia on ollut useampia, sillä lapsikuolleisuus oli tuohon
aikaan runsasta, eikä henkikirjoihin merkitty 15 vuotta nuorempia lapsia.
Turun akatemian konsistorin pöytäkirjassa on mainittu vuonna 1710
akatemian räätälin leski Maria Storcovia. Hän oli todennäköisesti vuonna 1677
Simon Storckoviuksen vävynä mainitun räätäli Jaakko Klemetinpojan vaimo.
Toinen tytär Kerttu syntyi haudattujen luetteloon merkitystä kuoliniästä
laskien noin vuonna 1656. Hän avioitui Henrik Israelinpoika Argillanderin
kanssa, joka toimi 1680 Rautalammin apulaispappina ja 1682 Saarijärven
kappalaisena. Argillanderin kuoltua Kerttu avioitui Saarijärven kappalaisena
1684-93 toimineen Laurentius Johannis Carbonariuksen kanssa. Tämän kuoltua
Kerttu avioitui Keuruulle Johannes Jacobi Horteliuksen kanssa, joka toimi
Keuruun kappalaisena 1687-1713. Kerttu kuoli Keuruulla vuonna 1738.
Vaikka Kerttu Storckoviuksella ehti olla kolme puolisoa, häneltä jäi
ainoastaan yksi tytär jatkamaan sukua. Tästä tyttärestä, Elisabet
Carbonariasta, tuli Keuruun Ampialan kylän Huttulan talon emäntä avioiduttuaan
Juho Mikonpoika Huttulan kanssa. Heillä oli kahdeksan lasta, joista suku jatkuu
runsaana.
Rautalammin kappalaisen poika Johan Simonis Storchonius mainitaan 1678
Turun katedraalikoulun oppilaana. Juhana Storckovius avioitui 1690-luvulla
Saarijärven kirkkoherran Israel Erici Argillanderin tyttären Helenan kanssa.
Vuosina 1700-10 Juhana toimi katselmuskirjurina asuen Puumalan Lampilassa.
Isonvihan aikana hän pakeni Puumalasta Saarijärvelle. Vuonna 1713 hänet
mainitaan veronkantomiehenä Rautalammilla. Vielä vuoden 1723 maakirjassa Juhana Storckovius mainitaan Saarijärven Pyhäjärven kylän Kurkelan talon omistajana.
Vuonna 1728 käsiteltiin katselmuskirjuri Juhana Storckoviuksen palkkasaatavia
vuodelta 1709. Tuolloin hän oli mahdollisesti jo kuollut, sillä vuonna 1726
aloitetussa Saarijärven rippikirjassa häntä ei mainita. Varmuudella hän oli
elossa vielä vuonna 1713, jonka vuoden henkikirjassa hänet mainitaan asukkaana
Saarijärven kirkonkylässä Tarvaalan luutnantinpuustellissa.
Juhana Storckoviuksen leski Helena Argillander asui tyttärensä Marian
luona Laukaan Nurmijärven kylän Mannilan talossa vuoteen 1736, minkä jälkeen
toisen tyttärensä Riitan luona Paadentaipaleen kylän Paatelassa kuolemaansa
saakka. Helena Argillander kuoli Laukaassa 3.8.1743.
Juhana Storckoviuksella ja Helena Argillanderilla tiedetään olleen viisi
lasta: Maria (s. 1700 Puumala, k. 1769 Laukaa), Elisabet (s. 1702 Puumala, k.
1785 Laukaa), Kustaa (s. 1710 Puumala), Riitta (s. 1712 Saarijärvi, k. 1776
Laukaa) ja Heikki (s. 1713 Saarijärvi, k. 1778 Laukaa).
Storckovius-suku jatkuu ainakin neljän Juhana Storckoviuksen lapsen
kautta. Vanhin poika Kustaa mainitaan vuonna 1729 Laukaassa Nurmijärven
Mannilassa, mutta on muuttanut sieltä jonnekin. Hänen myöhemmät vaiheensa ovat
tuntemattomat. Vanhin tytär Maria oli Mannilan talon emäntä, ja hänen
puolisonsa oli Aabraham Monthan. Toinen tytär Elisabet avioitui korpraali Antti
Stolpen kanssa ja Riitta Paadentaipaleen Paatelan isännän Matti Paatelaisen
kanssa. Nuorin poika Heikki Storckovius avioitui Laukaan Petruman kylän Moision
talon tyttären Kaarina Moision kanssa ja hänestä tuli Moision naapuritalon
Riikolan isäntä.
Simon
Erici Storckovius
S.
n. 1630 Turku, k. n. 1677 Rautalampi
Rautalammin
kappalainen 1653-76.
-
Puoliso Anna Hannuntytär Polak, s. n. 1630 Turku, k. 1701 Keuruu
|
||
Tytär:
Maria Simonintytär Storckovius
K. n. 1710 Turku. - Puoliso ennen 1677 Jaakob
Klemetinpoika. Turkulainen räätäli -1665-77-.
|
Tytär:
Kerttu Simonintytär
Storckovius
S.
1656 Rautalampi, k. 1738 Keuruu. - Puoliso 1. 1678 Henrik Israelinpoika
Argillander. Rautalammin kappalainen, Saarijärven apupappi. K. 1689
Saarijärvi. – Puoliso 2. 1689 Laurentius Juhananpoika Carbonarius. Saarijärven
kappalainen. K. 1694 Saarijärvi. – Puoliso 3. n. 1698 Johannes Jaakobinpoika
Hortelius. Keuruun kappalainen. K. n. 1735 Keuruu.
|
Poika:
Juhana Simoninpoika
Storckovius
S. n. 1663 Rautalampi, k.
n. 1723 Saarijärvi. Katselmuskirjuri. Talollinen Puumalan Lampilassa 1701-10.
Saarijärven Pyhäjärven Kurkelan isäntä 1711-23.
-
Puoliso n. 1696 Helena Israelintytär Argillander, s. n. 1675 Saarijärvi, k. 3.8.1743
Laukaa.
|
Tytär:
Elisabet Laurintytär
Carbonarius,
s. 1692 Saarijärvi, k. 4.2.1767 Keuruu. - Puoliso Juho Mikonpoika Huttula, s.
1695 Keuruu. Keuruun Ampialan Huttulan isäntä 1727-43. K. 4.9.1743 Keuruu.
|
Lapset:
1. Maria Juhanantytär
Storckovius, s. 1700 Puumala, k. 15.4.1769 Laukaa. – Puoliso Aabraham
Paavonpoika Monthan, s. 1680. Laukaan Nurmijärven Mannilan isäntä 1722-58. K.
30.5.1758 Laukaa.
2. Elisabet Juhanantytär
Storckovius, s. 1702 Puumala, k. 7.2.1785 Laukaa. – Puoliso Antti Stolpe,
s. 1692 Jämsä. Korpraali. Asui Saarijärven Pääjärven Poikolassa. K. 23.8.1741
Lappeenranta.
3. Kustaa Juhananpoika
Storckovius, s. 13.3.1710 Puumala. Asui Laukaan Nurmijärven Mannilassa
vielä 1729.
4. Riitta Juhanantytär
Storckovius, s. 1712 Saarijärvi, k. 24.5.1776 Laukaa. – Puoliso Laukaassa
1729 Matti Laurinpoika Paatelainen, s. 1700 Laukaa. Laukaan Paadentaipaleen
Paatelan isäntä 1734-69. K. 25.3.1773 Laukaa.
5. Heikki Juhananpoika
Storckovius, s. 1713 Saarijärvi. Laukaan Petruman Riikolan isäntä
1744-78. K. 22.5.1778 Laukaa. – Puoliso Laukaassa 1.5.1743 Kaarina Yrjöntytär
Moisio, s. 1723 Laukaa, k. 5.4.1805 Laukaa.
|
Storckovius-suvun tutkiminen
Sukututkija Jaakko Hirvonen on
tutkinut laajasti Storckovius-sukua. Vuonna 1979 hän järjesti suvun ensimmäisen
sukujuhlan. Tämän jälkeen järjestetyt sukujuhlat ovat keränneet useita satoja sukulaisia
suvun syntysijoille. Storckovius-suku pääsi vuonna 1998 MTV3:n
Sukujuhla-ohjelmaan.
Sukututkija Jaakko Hirvonen on julkaissut sukukirjoja suvun eri
sukuhaaroista. Sukukirjoihin voi tutustua Jyväskylän kaupungin kirjastossa.
Tommy Koukka on jatkanut Jaakko Hirvosen sukututkimustyötä.
Lisätietoa Storckovius-suvun sukukirjan tilaamisesta löytyy täältä:
http://tommykoukka.blogspot.fi/2014/11/tommy-koukan-julkaisut.html
http://tommykoukka.blogspot.fi/2014/11/tommy-koukan-julkaisut.html
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)